Kahdeksanvaiheinen jooga

Ashtangajooga: yama, niyama, asana, pranayama, pratyahara, dharana, dhyana, samadhi

Moderni jooga voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyylisuuntaan: rentouttavat, terapeuttiset ja tietoisuutta kirkastavat joogamuodot. Pelkkä fyysinen harjoitus on usein rentouttava tai terapeuttinen, joogafilosofian tai koko kahdeksanosaisen (ashta=kahdeksan, anga=osa) joogamenetelmän opiskelu sen sijaan tekee joogasta tietoisuutta kirkastavan, sattvaa lisäävän, metodin.

Perinteinen kahdeksanavaiheinen joogamenetelmä esitellään Bhagavad Gitassa sekä Patanjalin joogasutrissa, tällöin ashtangajooga on vaiheittainen menetelmä kohti joogan päämäärää kaivalyaa, joka seuraa samadhia. Samadhi on korkein mahdollinen keskittymisen tila, jossa sielu oivaltaa itsensä keskittämällä mielensä Korkeimpaan ja tästä oivalluksesta seuraa kaivalya, brahman-oivalluksen taso. Jos tämä kuulostaa korkealentoiselta, niin sitä se onkin. Bhagavad Gitan ja joogasutrien opiskelu hyvän opettajan johdolla helpottaa opiskelua.

Ashtangajoogan kahdeksan toisiaan luonnollisesti seuraavaa vaihetta ovat:

Yama, rajoitukset

• ahimsa, väkivallattomuus
• satya, totuudellisuus
• asteya, varastamattomuus
• brahmacharya, pidättyväisyys
• aparigraha, omistamattomuus

Joogan polulla ei voi edetä ilman näiden rajoituksien sydäntä puhdistavia vaikutuksia, nämä ovat tärkeitä ja siksi ensimmäisenä esillä. Usein sanotaan, että astahngajooga alkaa asanasta, kolmannesta osasta, sillä kehon hallinnan harjoittelu on helpompaa kuin näiden rajoitusten noudattaminen. Toisaalta sanotaan myös, että asana-harjoituksen makuun päästäkseen, on yamoja ja niyamoja jo täytynyt tuoda elämään. 

Niyama, velvollisuudet

• saucha, puhtaus
• santosha, tyytyväisyys
• tapas, itsekuri
• svadhyaya, pyhä lukeminen
• ishvarapranidhana, Korkeimmalle omistautuminen

Sydämen puhdistumisen myötä joogiset velvollisuudet saavat sijaa elämässä ja nämä niyamat lisäävät voimakkaasti sattvan-laatua tehden seuraavista harjoituksista mielekkäitä.

Asana, kehon harjoitus

• Me emme voi saavuttaa Korkeinta fyysisillä harjoituksilla, mutta fyysiset harjoitukset helpottavat mielemme keskittämistä ja sitä kautta henkisiä harjoituksia, kuten mantrameditaatiota. Asana-harjoituksen tarkoitus on tehdä kehosta terve ja paikallaan istumisesta helppoa. Joogin tulisi voida istua selkä ojennettuna riittävän pitkiä aikoja voidakseen harjoittaa ashtangajoogan seuraavia vaiheita. Sillä niin kauan kuin lonkkia kolottaa ja selkä kipeytyy istumisesta, on hyvin vaikea suunnata mieltä hengityksen hallintaan tai Korkeimman mietiskelyyn.

Pranayama, hengityksen hallinta

• Prana käännetään usein elämänvoimaksi tai -energiaksi. Yama tarkoittaa sääntelyä ja kontrollointia, joten pranayama on 'elämänvoiman säätelyä'. Pranayama harjoituksissa hengitystä ja kehon ilmavirtoja hallitaan sierainten säätelyllä ja erilaisilla hengityksen pidätyksillä. Metodeja on useita, joista bhaktalle ominaisin on ottaa mantran toistaminen mukaan pranayama-harjoituksiin: numeroilla laskemisen sijasta voi valita omaan hengitykseen istuvan mantran, joka pitää rytmiä yllä.

Pratyahara, aistien hallinta

• Pratyaharassa joogi hallitsee aistinsa eikä anna aistien hallita itseään. Kaikki edelliset vaiheet sisältyvät pratyaharaan ja edistyessään kaikissa näissä joogi saavuttaa aina vain enemmän itsensä hallintaa aina karkeasta fyysisestä kehosta kohti hienojakoisempia näkymättömiä aisteja. Hyvin edistynyt ashtangi hallitsee niin katseensa, kuulonsa kuin kielensä.
• Aistien hallinta on äärimmäisen vaikeaa, siksi bhaktijooga suosittelee aistien kytkemistä antaumuksellisen palvelun käyttöön. Kun aistit toimivat Korkeimman hyödyksi, omien aistinautintojen tarve hiipuu luonnollisesti.

Dharana, keskittyminen

• Dharana tarkoittaa mielen keskittämistä yhteen kohteeseen. Joogien keskittymisen kohde on jokaisen sydämessä asuva Paramatma, Ylisielu.

Dhyana, meditaatio

• Dhyana tarkoittaa mediataatiota. Ashtangajoogassa meditaatio ei ole verbi, ei siis voida sanoa 'Minä meditoin'. Mediataatio on tila jonka voi saavuttaa pitkän harjoittelun tuloksena. Meditaatiotilan saavuttaminen ja siinä pysyminen ovat hyvin edistyneitä tasoja.
• Bhaktijoogan smaranam on vastine astangajoogan dhyanalle. 

Samadhi, häiriötön yhteys Korkeimpaan

• Samadhi on joogan täydellistymä, ekstaattinen transsitila, jossa sielu on yhteydessä Korkeimpaan.
• Samadhi on hyvin vaikeasti saavutettava ja tulee muistaa, että spontaanit tai psykedeeleillä saavutetut transsitilat eivät ole sama kuin joogan samadhi. Joogisista täydellistymistä voidaan puhua ainoastaan silloin kuin hyvin puhdas ja edistynyt henkilö pystyy itsenäisesti saavuttamaan haluamansa tietoisuudentilan näin halutessaan.